Tehtävä Galenoksesta, sivu 124 ei ole vaikea. Kuitenkin se on ärsyttävä, miksi – kerron myöhemmin.

Glukoosin permeabiliteettikerroin (P) on 10^-7 cm/s ja konsentraatioero kalvon eri puolilla 0.1M. Laske, montako molekyyliä kulkee sekunnissa 1 neliömikrometrin suuruisen kalvon läpi.

(0.1M=10^-4 mol/ml=10^-4 mol/cm^3)

Vastaus: 10^-4 mol/cm^3*10^-7 cm/s=10^-11 mol/cm^2s

(=) 6*10^4 molekyyliä / (μm^2s)

[ad]

Kokeessa sellaisesta vastauksesta olisi (varmaan) lähtenyt pisteitä. Ei meiltä MITÄÄN kysytty ajasta tai kalvon pinta-alasta. Kysymys on yksinkertainen – kuinka paljon molekyyliä pääse ja annettu kalvon ehdot. Galenos toistaa niitä ehtoja vastauksesta ja vie harhaan.

[mol/cm^3]*[cm/s]=[mol/cm^2s]

Jd=10^-4*10^-7=10^-11 mol/cm^2s, niin lukee kirjassa.

M=Jd(määrä per pinta-ala ajassa)*A(pinta-ala)*t(aika)

[mol/cm^2s]*[cm^2]*[s]=[mol]

A=1μm^2=10^-9cm^2

Siis ainemäärä on: n=10^-11*10^-9=10^-20 mol

Molekyylien määrä yhdessä moolissa on vakio, Avogardo vakio (6.022*10^23 1/mol)

Siis 10^-20 mol *(6.022*10^23 1/mol)≈ 6*10^4 molekyyliä, ei mitään μm^2s – tämä on vastauksen ehto, ei kuulu vastaukseen.