Archive for category Fysiikka

Galenos, tehtävä s.378

Paljonko huoneessa, jonka tilavuus on 50m^3, olevassa ilmassa on vettä, kun lämpötila on 20C, ja suhteellinen kosteus on 60%. Lämpötilassa 20C maksimikosteus on 17.3g/m^3.

v: 0.52kg

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

Galenos, tehtävät s.375, 376

Hengität talvella -23.0 celsiusasteista kuivaa ilmaa, joka lämpiää isobaarisesti lämpötilaan 37C. Montako prosenttia ilman tilaavuus kasvaa, ellei vesihöyryä oteta huomioon?

v: noin 24%

Kuinka monta prosenttia on edellisessä tehtävässä kysytty ilman tilavuuden kasvu laskettuna annetun lämpötilakertoimen avulla? Miksi tulos hieman poikkeaa aikaisemmin saadusta arvosta?

v: 22.0%

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

Galenos, tehtävä s.326

Miten monta joulea energiaa kaikkiaan absorboitu, jos verkkokalvoon absorboituu 10^5fotonia, joiden aallon pituus on 600nm?

v: 30fJ

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä s.321 ja s.322

Esine on 20,0 cm:n päässä linssistä, jonka polttoväli on 15,0cm. Piirrä tilanteesta kuva ja laske esineestä muodostuvan kuvan paikka. Millainen kuva muodostuu?

v: 60cm, ylösalaisin oleva todellinen kuva.

Miten edellinen tehtävä muuttuu, jos kupera linssi vaihdetaan koveraksi?

v: Muodostuu oikeinpäin oleva valekuva 8,6cm:n päähän linssistä.

Asetetaan edellisten tehtävien linssit peräkkäin niin, että linssien välinen etäisyys on 80cm. Mihin muodostuu kuva?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä s.313

Ihmisen silmä reagoi herkästi oranssiin valoon, jonka aallonpituus on noin 550 nm. Jos näköhavainnon syntymiseen tarvittava pienin energiamäärä on 10^-17J, kuinka monta oranssin valon fotonia tähän tarvitaan?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä s.228

Lähialueella sattuneen ydinvoimalanonnettomuuden seurauksena alueellemme on tullut ydinlaskeuma juuri parhaan kasvukauden aikana. Laskeuman seurauksena radioaktiivista jodia (131I, fysikaalinen puoliintumisaika 8,0d) ja cesiumia(137Cs, fysikaalinen puoliintumisaika 30a ja biologinen puoliintumisaika lapsessa 110d) löydettiin aluksi ravintokasveista ja eläinten rehusta.

Tarkastellaan seuraava tilannetta:

Lapsi syö voileivän. Leivällä on voita, jota on valmistettu maidosta, johon lehmän ruuan mukana on kulkeutunut radioaktiivista jodia (131I) ja cesiumia (137Cs). Lapsen kilpirauhaseen kertyy 40% elimistöön joutuneen radioaktiivisen jodin sen hetkisestä määrästä.

Radioaktiivista cesiumia (137Cs) on voileivässä 37 kBq. 137Cs vähenee lapsesta yhtälön

R(t) = R(0)(0,16*e^(-0,23t) + 0,84*e^(-0,0045t))

mukaisesti. Aika t sijoitetaan vuorokausissa ja R(0) = 37 kBq.

Oletetaan, että kilpirauhaseen kertymätön jodi 131I on poistunut kehosta 90%:sti ja että lapsen kehossa on lisäksi muita radioaktiivisia aineita 1500 Bq:n verran.

(I)Kuinka suuri aktiivisuus 131I on kilpirauhasessa kahden vuorokauden kuluttua voileivän syömisestä, kun 131I aktiivisuus syödessä oli 0,74 MBq?

(II)Montako ydinhajoamista lapsessa tapahtuu sekuntia kohden kahden vuorokauden kuluttua voileivän syömisestä?

(III)Mikä on 137Cs:n efektiivinen puoliintumisaika lapsessa?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä sivulta 277 II

Nyt sama tehtävä, mutta tehty oikein, ei mitään sijoituksia – kunnon X, siis toimii, ainakin kun X on reaali (vaikka tämä onkin imaginaarinen leuka). Ja kuvat – sekä kirjasta että laskusta.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

Galenos, tehtävä sivulta 277

Oheisessa kuvassa on yksinkertaistettu malli leukaluusta ABC. Leukaluu niveltyy pisteestä A.

Mikä on etuhampaiden puristusvoima F2, kun lihas pisteestä B kääntää leukaluuta kuvan  osoittamaan suuntaan (F1=720N)

(Vastaus 180N)

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Osmoosi

Niin. Niin kun oli luvattu – osmootisen paineen simulointi.

Pienet pisteet kuvaavat liuottimen molekyylit, jotka läpäisevät kalvon (laiskottelut piirtämän sen, mutta se on keskellä)

Oikealla puolella on myös suurempi molekyylit, jotka eivät läpäise kalvoa.

Tuloksen saavuttamisen, kannatta ainakin odota että laskurit olisivat noin 1000 tasolla – tämä simulointi on paljon hitaampi kun vesi, todellisuudessa hiukkasten vuorovaikutukset ovat paljon nopeampi.

Niin, laskurit kuvaavat – kuinka paljon molekyylia lähtenyt pois oikealta ja vasemmalta reunalta. Ylhäältä ja alhaalta kenttä on rajoitettu, molekyylit eivät törmää toinen toiselle, vaan vetävät toisen.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Normaaliputamiskiihtyvyys, analyysi

Taulukkokirjassa on ilmoitettu, että normaaliputoamiskiihtyvyys on 9.80665m/s^2.

Mitä on ”normaali” ja mistä se tulee? (Itse muistan sen vakion kun 9.81m/s^2, mutta silti)

Read the rest of this entry »

Tags: , ,