Archive for category Lääkis

Galenos, tehtävä sivulta 277

Oheisessa kuvassa on yksinkertaistettu malli leukaluusta ABC. Leukaluu niveltyy pisteestä A.

Mikä on etuhampaiden puristusvoima F2, kun lihas pisteestä B kääntää leukaluuta kuvan  osoittamaan suuntaan (F1=720N)

(Vastaus 180N)

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Osmoosi

Niin. Niin kun oli luvattu – osmootisen paineen simulointi.

Pienet pisteet kuvaavat liuottimen molekyylit, jotka läpäisevät kalvon (laiskottelut piirtämän sen, mutta se on keskellä)

Oikealla puolella on myös suurempi molekyylit, jotka eivät läpäise kalvoa.

Tuloksen saavuttamisen, kannatta ainakin odota että laskurit olisivat noin 1000 tasolla – tämä simulointi on paljon hitaampi kun vesi, todellisuudessa hiukkasten vuorovaikutukset ovat paljon nopeampi.

Niin, laskurit kuvaavat – kuinka paljon molekyylia lähtenyt pois oikealta ja vasemmalta reunalta. Ylhäältä ja alhaalta kenttä on rajoitettu, molekyylit eivät törmää toinen toiselle, vaan vetävät toisen.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Fosforihappoliuos, triprootinen protolyysi

Fosforihappo H3PO4 protolysoituu triproottisena eli kolmenarvoisena happona. Laske a) 0,50-
molaarisen ja b) 0,1-molaarisen fosforihappoliuoksen pH. Ka1 = 7,1·10-3 mol/dm3, Ka2 = 6,2·10-8
mol/dm3 ja Ka3 = 4,8·10-13 mol/dm3.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , , ,

Sentrifugin sedimentoitumisnopeus, rippuvudet

Galenos, s.158 – ”… Kulma nopeus ω voidaan ilmoittaa myös ratanopeuden ja radan säteen osamääränä …”

ω=v/r? Vaikuttako säde sentrifugin tehokkuuteen?

Tags: , , , , , ,

KE7, Kemian kertauskurssi (Turun iltalukio) s3. t9

Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ionien pitoisuus virtsassa kasvaa liian suureksi. Yksi virtsakivityyppi on struviitti eli ammoniummagnesiumfosfaatti (NH4MgPO4), jota muodostuu erityisesti silloin, kun tulehduksen seurauksena tavallista suurempi osa virtsan ureasta[(NH2)2CO] hydrolisoituu ammoniakiksi (toisena tuotteena muodostuu hiilidioksidia). Ammoniummagnesiumfosfaatin liukoisuustulo Ks=2.5*10^-13 mol^3/l^3. Oletetaan, että vuorokautisen virtsanerityksen (1.00 l) yhteydessä eritty fosforia (alkuaineeksi laskettuna) 1,5g, magnesiumia (Mg2+) 0.12g ja ureaa 20.0 g.

a) Mikä on maksimimassa struviittia, joka voisi ylämainituista ainemääristä muodostua, olettaen että kaikki mainittu fosfori on peräisin fosfaatti-ioneista ja että kaikki urea voisi hajota ja vapautuva amonniaki jäisi liuokseen ammoniumioneina?  Kuinka suuren osuuden fosforin kokonaismäärästä struviitti tällöin sitoisi?

b) Käytännössä olosuhteet ja liuoksen koostumus vaikuttavat saostuvan suolan määrän ja niihin eri ionien rajapitoisuuksiin, joilla saostuminen alkaa. Esim. fosfaatti on virtsassa käytännössä lähes kokonaan protolysoituneena monovetyfosfaatiksi ja divetyfosfaatiksi (monovetyfosfaatin happovakion pKa on 11.8 ja divetyfosftaatin 6.9). Struviitin saostumisriski on suurimmillaan, kun virtsa on tulehduksen seurauksena 2.0*10^-5 mol/l.
(i) Laske kuinka suuri pitoisuus ammoniumionia liuoksessa voi korkeintaan olla niin, että struvittia ei saostu, kun magnesiumpitoisuus on 0.12g/l
(ii) Laske kuinka suuri osuus (5) liuenneesta ammoniakista on näissä olosuhteissa ammoniumionina, kun ammoniumionin happovakion pKa=9.25

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , ,

Galenos haltuun 2010, epione, harjoitus tehtävä 8

Ambulanssi törmää seinään nopeudella 50 km/h. Törmäyksessä auton nokka painuu kasaan 45cm ja kuljettaja painuu samalla turvatyynyn sisälle 20cm. Kuinka suuren kiihtyvyyden alaiseksi kuljettaja joutuu?

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Galenos, erotuskyky

Tehtävä, s.156

Mikä on elektronimikroskoopin erotuskyky?

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Galenos, Optiikka – suurennus

Tehtävä, s.148

Jos kohteen kanssa kuvattu 100µm:n mitta-asteikko näkyy mikroskooppikuvassa 20mm:n mittaisena, mitä on ollut objektiivin suurennus, kun okulaarin suurennus oli kahdeksankertainen?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, Optiikka

Tehtävä s.148

Selvitä, kulkeeko kuvaan 4.1.2 piirretty valonsäde optisesti tiheämmästä aineesta optisesti harvempaan aineeseen vai päinvastoin.

Read the rest of this entry »

Tags: ,

Galenos, Solun sähköiset ominaisuukset

Tehtävä s.131

a)Verinäytteestä mitatun kaliumionipitoisuuden havaittiin olevan koholla: [K+]ser=7.10mmol/l. Kudosnesteen ja seerumin kaliumionipitoisuuksien suhde oli sama kuin normaalitilassa, mutta solunsisäiset ionipitoisuudet sydänlihassolussa säilyivät muuttumattomina. Laske sydänlihasolukalvon lepopotentiaali.

b) Onko rytmihäiriöriski kasvanut?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,