Posts Tagged galenos

Galenos tehtävä, s.365

Kahdeksan hengen opiskelijaryhmä työskentelee seminaarihuoneessa, jossa hengitysilman tilavuus on 30m^3. Miten suuri prosenttiosuus huoneen ilmasta on kuuden tunnin jälkeen ”yhteen kertaan hengitettyä”, jos huoneetta ei välillä tuuleteta? Oletetaan, että opiskelijat hengittävät 14 kertaa minuutissa ja 0.7litraa aina yhdellä hengityskerralla.

V: 94%

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Sentrifugin sedimentoitumisnopeus, rippuvudet

Galenos, s.158 – ”… Kulma nopeus ω voidaan ilmoittaa myös ratanopeuden ja radan säteen osamääränä …”

ω=v/r? Vaikuttako säde sentrifugin tehokkuuteen?

Tags: , , , , , ,

KE7, Kemian kertauskurssi (Turun iltalukio) s3. t9

Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ionien pitoisuus virtsassa kasvaa liian suureksi. Yksi virtsakivityyppi on struviitti eli ammoniummagnesiumfosfaatti (NH4MgPO4), jota muodostuu erityisesti silloin, kun tulehduksen seurauksena tavallista suurempi osa virtsan ureasta[(NH2)2CO] hydrolisoituu ammoniakiksi (toisena tuotteena muodostuu hiilidioksidia). Ammoniummagnesiumfosfaatin liukoisuustulo Ks=2.5*10^-13 mol^3/l^3. Oletetaan, että vuorokautisen virtsanerityksen (1.00 l) yhteydessä eritty fosforia (alkuaineeksi laskettuna) 1,5g, magnesiumia (Mg2+) 0.12g ja ureaa 20.0 g.

a) Mikä on maksimimassa struviittia, joka voisi ylämainituista ainemääristä muodostua, olettaen että kaikki mainittu fosfori on peräisin fosfaatti-ioneista ja että kaikki urea voisi hajota ja vapautuva amonniaki jäisi liuokseen ammoniumioneina?  Kuinka suuren osuuden fosforin kokonaismäärästä struviitti tällöin sitoisi?

b) Käytännössä olosuhteet ja liuoksen koostumus vaikuttavat saostuvan suolan määrän ja niihin eri ionien rajapitoisuuksiin, joilla saostuminen alkaa. Esim. fosfaatti on virtsassa käytännössä lähes kokonaan protolysoituneena monovetyfosfaatiksi ja divetyfosfaatiksi (monovetyfosfaatin happovakion pKa on 11.8 ja divetyfosftaatin 6.9). Struviitin saostumisriski on suurimmillaan, kun virtsa on tulehduksen seurauksena 2.0*10^-5 mol/l.
(i) Laske kuinka suuri pitoisuus ammoniumionia liuoksessa voi korkeintaan olla niin, että struvittia ei saostu, kun magnesiumpitoisuus on 0.12g/l
(ii) Laske kuinka suuri osuus (5) liuenneesta ammoniakista on näissä olosuhteissa ammoniumionina, kun ammoniumionin happovakion pKa=9.25

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , ,

Galenos – Google #1

Laitoin ”galenos” haku Googleen. Yllätys, yllätys 🙂

Read the rest of this entry »

Tags:

Galenos, Permeabiliteettikerroin

Tehtävä Galenoksesta, sivu 124 ei ole vaikea. Kuitenkin se on ärsyttävä, miksi – kerron myöhemmin.

Glukoosin permeabiliteettikerroin (P) on 10^-7 cm/s ja konsentraatioero kalvon eri puolilla 0.1M. Laske, montako molekyyliä kulkee sekunnissa 1 neliömikrometrin suuruisen kalvon läpi.

(0.1M=10^-4 mol/ml=10^-4 mol/cm^3)

Vastaus: 10^-4 mol/cm^3*10^-7 cm/s=10^-11 mol/cm^2s

(=) 6*10^4 molekyyliä / (μm^2s)

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Stokesin laki, Galenoksen esimerkki

Esimerkki Galenoksesta, jossa ei ole riittävästi selitetty fysiikan suuret.

Laske pallomaisten molekyylien diffuusiokertoimen riippuvuus moolimassasta.

Pallomaisten molekyylien diffuusiokertoimelle saadaan edellä olevasta olevasta huomioimalla väliaineen vastusta kuvaava ns.Stokesin laki.

D=kT/f, missä f on kitkakerroin.

Stokesin laki sanoo että f=μrv, tässä tapauksessä v ei ole tarpeellinen.

Siis – D=kT/6ηπr

k on Boltzmannin vakio, T on lämpötila ja η on viskositeetti.

Tags: , , ,

Elimistön nestetilat 70 kg painavalla henkilöllä

Elimistön nestetilat 70 kg painavalla henkilöllä: yhteensä 60% painosta (42litraa) , josta

  1. Solunulkoinen nestetila 20% (14 litraa)
    1. Solunvälitila 16% (11 litraa)
    2. Plasma 5% (3 litraa)
  2. Solunsisäinen nestetila 40% (28 litraa)
Galenos. Solu ja ympäröivät nestetilat. Elimistön nestetilat.

Tags: , ,

Elimistön komponentit

Elinten painosta onkin noin 2/3 vettä. Normaalipainoisen ihmisen massasta vettä on noin 60% painosta, kiinteät aineet modustavat 40%. Kiinteät aineet jakautuvat valkuaisiin ja hiilihydraatteihin, joita on yhteensä 20%, lipideihin, joita on 15%, ja mineraaleihin, joita on 5% painosta. Osuudet vaihtelevat yksilön, iän ja ravitsemustilan myötä.

60 % nestettä vs. 40% kiinteä. 40% > 20% hiilihydraatteja,  15% lipidejä, 5% mineraaleja.

Solunulkoinen tila eli ekstrasellularitila käsittä 20% ruumin tilavuudesta tai painosta. Esimerkiksi 70kg painavan henkilön solunulkoinen tila on 14 litraa.

Eli, ei tässä on sanottu, mutta oletetaan, että normaalipainoinen=70kg.

  • Nesteet=70kg*0.6=42kg
  • Valkuaiset ja hiilihydraatit=70kg*0.2=14kg
  • Lipidit=70kg*0.15=10.5kg
  • Mineraalit=3.5kg

Eli nesteitä normaalissa ihmisessä on noin 42kg.

Galenos. Solu ja ympäröivät nestetilat. Elimistön nestetilat.

Tags: ,