Posts Tagged tasapaino

KE7, Kemian kertauskurssi (Turun iltalukio) s3. t9

Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ionien pitoisuus virtsassa kasvaa liian suureksi. Yksi virtsakivityyppi on struviitti eli ammoniummagnesiumfosfaatti (NH4MgPO4), jota muodostuu erityisesti silloin, kun tulehduksen seurauksena tavallista suurempi osa virtsan ureasta[(NH2)2CO] hydrolisoituu ammoniakiksi (toisena tuotteena muodostuu hiilidioksidia). Ammoniummagnesiumfosfaatin liukoisuustulo Ks=2.5*10^-13 mol^3/l^3. Oletetaan, että vuorokautisen virtsanerityksen (1.00 l) yhteydessä eritty fosforia (alkuaineeksi laskettuna) 1,5g, magnesiumia (Mg2+) 0.12g ja ureaa 20.0 g.

a) Mikä on maksimimassa struviittia, joka voisi ylämainituista ainemääristä muodostua, olettaen että kaikki mainittu fosfori on peräisin fosfaatti-ioneista ja että kaikki urea voisi hajota ja vapautuva amonniaki jäisi liuokseen ammoniumioneina?  Kuinka suuren osuuden fosforin kokonaismäärästä struviitti tällöin sitoisi?

b) Käytännössä olosuhteet ja liuoksen koostumus vaikuttavat saostuvan suolan määrän ja niihin eri ionien rajapitoisuuksiin, joilla saostuminen alkaa. Esim. fosfaatti on virtsassa käytännössä lähes kokonaan protolysoituneena monovetyfosfaatiksi ja divetyfosfaatiksi (monovetyfosfaatin happovakion pKa on 11.8 ja divetyfosftaatin 6.9). Struviitin saostumisriski on suurimmillaan, kun virtsa on tulehduksen seurauksena 2.0*10^-5 mol/l.
(i) Laske kuinka suuri pitoisuus ammoniumionia liuoksessa voi korkeintaan olla niin, että struvittia ei saostu, kun magnesiumpitoisuus on 0.12g/l
(ii) Laske kuinka suuri osuus (5) liuenneesta ammoniakista on näissä olosuhteissa ammoniumionina, kun ammoniumionin happovakion pKa=9.25

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , ,

KE7, Kemian kertauskurssi (Turun iltalukio) s2. t1

Esimerkkiksi vakoilijat ovat käyttäneet itsemurhatarkoituksessa sinihappoa eli vetysyanidia.

Vetysyanidi on huoneenlämpötilassa nestemäinen (kiehumispiste 26.5 astetta celsiusta), joten itsemurhakapseli on usein natrium- tai kaliumsyanidia. Laske vapautuvan vetysyanidin massa, kun nielaistaan 125mg:n KCN-kapseli, ja mahanesteen pH=1.92, ja tilavuus 0.38 litraa. Ka(HCN)=7.2*10^-10mol/l

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

KE4, Mooli (Otava) s81. t72

Kun magnesiumnauhaa poltetaan kaasuliekissä, magnesiumoksidin lisäksi voi syntyä magnesiumnitridiä Mg3N2, kun magnesium reagoi ilman typpikaasun kanssa. Jos lopputuotteiden joukkoon lisätään vettä, magnesiumnitridi hajoa magnesiumoksidiksi ja ammoniakiksi.

a) Kirjoita kaikkien näiden reaktioiden tasapainotetut reaktioyhtälöt.

b) Opiskelija poltti upokkaassa palan magnesiumia ja sai lopputuotteen massaksi 0.470g. Hän antoi muodostuneen lopputuotteen reagoida veden kanssa ja haihdutti lopulta ylimääräisen veden pois. Kun hän punnitsi kiinteän aineen uudelleen, sen massa oli 0.486g. Kuinka monta massaprosenttia mangnesiumnitridiä oli ollut alkuperäisen lopputuotteen joukossa?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

FY5 – Puskuriliuos

Tämä on, tavallaan, haastava aihe. Jään oman pohdinnan, ehkä auttaa.

Otin tästä tehtävä numero 3 (sivun alhaalla on harjoitustehtävät)

Laske puskuriliuoksen pH, kun liuos on valmistettu sekoittamalla 500 ml 0,10 M ammoniakkiliuosta ja 5,35 g ammoniumkloridia NH4Cl ja laimentamalla liuos 1,00 litraksi. pKa(NH4+) = 9,30

Samalla sivulla on vastaus ja lasku, tehty Hendersson-Hasselbalchin yhtälön avulla, ja lisätty: ”Treenauksen vuoksi voi laskun laskea ihan tavallisena pH-laskunakin.”

Näinkin yritetään tehdä.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

KE4, Mooli (Otava) s37. t20 (Yo K93, t4)

Punnittu sinkkisauva upotettiin hopeanitraattiliuokseen. Jonkin ajan kuluttua sen pinnalla näkyi tumma hopeakerros. Sauva otettiin liuoksesta pois, pestiin, kuivattiin ja punnittiin. Sauvan massa oli lisääntynyt 1.5g. Kirjoita reaktioyhtälö ja perustele, miksi reaktio tapahtui. Laske, kuinka monta grammaa hopeakerros painoi.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

KE4, Mooli (Otava) s37. t29

Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtälö, kun kupari reagoi typpihapon HNO3(aq) kanssa. Reaktiossa muodostuu veteen liukenevaa kuparinitraattia Cu(NO3)2, typpimonoksidikaasua NO ja vettä. Kuinka monta millilitraa typpihappoa, jonka konsentraatio on 0.200 mol/l, tarvitaan liuottamaan 1.25 gramman painoinen kuparinaula? Kuinka monta kuutiodesimetriä tässä reaktiossa muodostuu typpimonoksidikaasua(NTP-oloissa)?

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , ,

Fy2: Jää/vesi lämpötasapaino

Jääpalan massa on 400,0g ja lämpötila on -15.0 °C. Jääpala pudotetaan astiaan, jossa on 2.800 kg 60.0-celsiusasteista vettä. Laske veden loppulämpötila, kun systeemi on asettunut lämpötasapainoon.

Read the rest of this entry »

Tags: , ,