Posts Tagged Fysiikka

Galenos, tehtävä sivulta 277 II

Nyt sama tehtävä, mutta tehty oikein, ei mitään sijoituksia – kunnon X, siis toimii, ainakin kun X on reaali (vaikka tämä onkin imaginaarinen leuka). Ja kuvat – sekä kirjasta että laskusta.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

Galenos, tehtävä sivulta 277

Oheisessa kuvassa on yksinkertaistettu malli leukaluusta ABC. Leukaluu niveltyy pisteestä A.

Mikä on etuhampaiden puristusvoima F2, kun lihas pisteestä B kääntää leukaluuta kuvan  osoittamaan suuntaan (F1=720N)

(Vastaus 180N)

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Osmoosi

Niin. Niin kun oli luvattu – osmootisen paineen simulointi.

Pienet pisteet kuvaavat liuottimen molekyylit, jotka läpäisevät kalvon (laiskottelut piirtämän sen, mutta se on keskellä)

Oikealla puolella on myös suurempi molekyylit, jotka eivät läpäise kalvoa.

Tuloksen saavuttamisen, kannatta ainakin odota että laskurit olisivat noin 1000 tasolla – tämä simulointi on paljon hitaampi kun vesi, todellisuudessa hiukkasten vuorovaikutukset ovat paljon nopeampi.

Niin, laskurit kuvaavat – kuinka paljon molekyylia lähtenyt pois oikealta ja vasemmalta reunalta. Ylhäältä ja alhaalta kenttä on rajoitettu, molekyylit eivät törmää toinen toiselle, vaan vetävät toisen.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Normaaliputamiskiihtyvyys, analyysi

Taulukkokirjassa on ilmoitettu, että normaaliputoamiskiihtyvyys on 9.80665m/s^2.

Mitä on “normaali” ja mistä se tulee? (Itse muistan sen vakion kun 9.81m/s^2, mutta silti)

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Fy6, Kirchoff laki yms.

Fy6 tuntuu välillä hiukan helpolta, itse olen sähkömies, sähkövaraukset ovat vieras juttu minulle, mutta vastukset, jännite jne ei.

Tuloksena on se, että en välttämätä käy kurssilla, enkä tee mitään kotiläksyjä, olen kuitenkin päättänyt itse keksimaan kytkentä ja laskea siitä… jotain.

Tuloksen voi tarkistaa simulointi ohjelmalla.

Mikä on virta “I?” kohdalla? (Piirroksessa on käytetty yhdysvaltojen merkintä, R1,R2 ja R3 ovat vastukset, V1 ja V2 ovat tasajännitelähteet.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , ,

Sentrifugin sedimentoitumisnopeus, rippuvudet

Galenos, s.158 – “… Kulma nopeus ω voidaan ilmoittaa myös ratanopeuden ja radan säteen osamääränä …”

ω=v/r? Vaikuttako säde sentrifugin tehokkuuteen?

Tags: , , , , , ,

Fysiikan Yo-koe S88, tehtävä 5 [S1988,5]

Kolme vastusta on kytketty sarjaan tasavirtalähteeseen. Vastusten resistanssit ovat 10.8kOhm, 49.7kOhm ja 53.2kOhm, ja virtalähteen napajännite on 2.50V (virtalähteen sisäinen resistanssi on pieni)

a) Laske vastuksen, jonka resistanssi on 10.8kOhm, päiden välinen jännite.

b) Volttimittarilla, jonka sisäinen resistanssi on 10.0kOhm, mitataan kyseisen vastuksen päiden välinen jännite. Mikä on volttimittarin lukema?

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , ,

FY5, Tammi t.3-7 s.87(Tammi)

Umpinaisen kiekon keskiössä on ura, johon kierretään ohutta lankaa. Uran säde on 1.5cm(0.015m). Kun lankaan ripustettu punnus (massa m) päästettiin putoamaan, kiekko alkoi pyöriä ja sen kulmakiihtyvyys (a) mitattiin.

m/g a/(rad/s^2)
20 0.124
60 0.381
80 0.492
100 0.624
120 0.744

a) Määritä mittaustulosten avulla graafinen kiekon hitausmomentti.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Fysiikan Yo-koe K08, tehtävä 5b

Porakoneen äänen intensiteettitaso 2,0 metrin etäisyydellä on 74 dB. Kuinka suuri intensiteettitaso on 8,0 metrin etäisyydellä?

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , ,

FY8, Fysiikka (Tammi) T4-12

Aktiniumisotooppi 225 89Ac on alfa-aktiivinen.

a) Kirjoita hajoamisyhtälö.
b) Laske reaktion

1) Massavaje 2) reaktioenergia.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,