Posts Tagged Lääkis

Galenos, tehtävä s.321 ja s.322

Esine on 20,0 cm:n päässä linssistä, jonka polttoväli on 15,0cm. Piirrä tilanteesta kuva ja laske esineestä muodostuvan kuvan paikka. Millainen kuva muodostuu?

v: 60cm, ylösalaisin oleva todellinen kuva.

Miten edellinen tehtävä muuttuu, jos kupera linssi vaihdetaan koveraksi?

v: Muodostuu oikeinpäin oleva valekuva 8,6cm:n päähän linssistä.

Asetetaan edellisten tehtävien linssit peräkkäin niin, että linssien välinen etäisyys on 80cm. Mihin muodostuu kuva?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä s.313

Ihmisen silmä reagoi herkästi oranssiin valoon, jonka aallonpituus on noin 550 nm. Jos näköhavainnon syntymiseen tarvittava pienin energiamäärä on 10^-17J, kuinka monta oranssin valon fotonia tähän tarvitaan?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä s.228

Lähialueella sattuneen ydinvoimalanonnettomuuden seurauksena alueellemme on tullut ydinlaskeuma juuri parhaan kasvukauden aikana. Laskeuman seurauksena radioaktiivista jodia (131I, fysikaalinen puoliintumisaika 8,0d) ja cesiumia(137Cs, fysikaalinen puoliintumisaika 30a ja biologinen puoliintumisaika lapsessa 110d) löydettiin aluksi ravintokasveista ja eläinten rehusta.

Tarkastellaan seuraava tilannetta:

Lapsi syö voileivän. Leivällä on voita, jota on valmistettu maidosta, johon lehmän ruuan mukana on kulkeutunut radioaktiivista jodia (131I) ja cesiumia (137Cs). Lapsen kilpirauhaseen kertyy 40% elimistöön joutuneen radioaktiivisen jodin sen hetkisestä määrästä.

Radioaktiivista cesiumia (137Cs) on voileivässä 37 kBq. 137Cs vähenee lapsesta yhtälön

R(t) = R(0)(0,16*e^(-0,23t) + 0,84*e^(-0,0045t))

mukaisesti. Aika t sijoitetaan vuorokausissa ja R(0) = 37 kBq.

Oletetaan, että kilpirauhaseen kertymätön jodi 131I on poistunut kehosta 90%:sti ja että lapsen kehossa on lisäksi muita radioaktiivisia aineita 1500 Bq:n verran.

(I)Kuinka suuri aktiivisuus 131I on kilpirauhasessa kahden vuorokauden kuluttua voileivän syömisestä, kun 131I aktiivisuus syödessä oli 0,74 MBq?

(II)Montako ydinhajoamista lapsessa tapahtuu sekuntia kohden kahden vuorokauden kuluttua voileivän syömisestä?

(III)Mikä on 137Cs:n efektiivinen puoliintumisaika lapsessa?

Read the rest of this entry »

Tags: , ,

Galenos, tehtävä sivulta 277 II

Nyt sama tehtävä, mutta tehty oikein, ei mitään sijoituksia – kunnon X, siis toimii, ainakin kun X on reaali (vaikka tämä onkin imaginaarinen leuka). Ja kuvat – sekä kirjasta että laskusta.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , ,

Galenos, tehtävä sivulta 277

Oheisessa kuvassa on yksinkertaistettu malli leukaluusta ABC. Leukaluu niveltyy pisteestä A.

Mikä on etuhampaiden puristusvoima F2, kun lihas pisteestä B kääntää leukaluuta kuvan  osoittamaan suuntaan (F1=720N)

(Vastaus 180N)

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Osmoosi

Niin. Niin kun oli luvattu – osmootisen paineen simulointi.

Pienet pisteet kuvaavat liuottimen molekyylit, jotka läpäisevät kalvon (laiskottelut piirtämän sen, mutta se on keskellä)

Oikealla puolella on myös suurempi molekyylit, jotka eivät läpäise kalvoa.

Tuloksen saavuttamisen, kannatta ainakin odota että laskurit olisivat noin 1000 tasolla – tämä simulointi on paljon hitaampi kun vesi, todellisuudessa hiukkasten vuorovaikutukset ovat paljon nopeampi.

Niin, laskurit kuvaavat – kuinka paljon molekyylia lähtenyt pois oikealta ja vasemmalta reunalta. Ylhäältä ja alhaalta kenttä on rajoitettu, molekyylit eivät törmää toinen toiselle, vaan vetävät toisen.

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,

Fosforihappoliuos, triprootinen protolyysi

Fosforihappo H3PO4 protolysoituu triproottisena eli kolmenarvoisena happona. Laske a) 0,50-
molaarisen ja b) 0,1-molaarisen fosforihappoliuoksen pH. Ka1 = 7,1·10-3 mol/dm3, Ka2 = 6,2·10-8
mol/dm3 ja Ka3 = 4,8·10-13 mol/dm3.

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , , ,

Sentrifugin sedimentoitumisnopeus, rippuvudet

Galenos, s.158 – “… Kulma nopeus ω voidaan ilmoittaa myös ratanopeuden ja radan säteen osamääränä …”

ω=v/r? Vaikuttako säde sentrifugin tehokkuuteen?

Tags: , , , , , ,

KE7, Kemian kertauskurssi (Turun iltalukio) s3. t9

Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ionien pitoisuus virtsassa kasvaa liian suureksi. Yksi virtsakivityyppi on struviitti eli ammoniummagnesiumfosfaatti (NH4MgPO4), jota muodostuu erityisesti silloin, kun tulehduksen seurauksena tavallista suurempi osa virtsan ureasta[(NH2)2CO] hydrolisoituu ammoniakiksi (toisena tuotteena muodostuu hiilidioksidia). Ammoniummagnesiumfosfaatin liukoisuustulo Ks=2.5*10^-13 mol^3/l^3. Oletetaan, että vuorokautisen virtsanerityksen (1.00 l) yhteydessä eritty fosforia (alkuaineeksi laskettuna) 1,5g, magnesiumia (Mg2+) 0.12g ja ureaa 20.0 g.

a) Mikä on maksimimassa struviittia, joka voisi ylämainituista ainemääristä muodostua, olettaen että kaikki mainittu fosfori on peräisin fosfaatti-ioneista ja että kaikki urea voisi hajota ja vapautuva amonniaki jäisi liuokseen ammoniumioneina?  Kuinka suuren osuuden fosforin kokonaismäärästä struviitti tällöin sitoisi?

b) Käytännössä olosuhteet ja liuoksen koostumus vaikuttavat saostuvan suolan määrän ja niihin eri ionien rajapitoisuuksiin, joilla saostuminen alkaa. Esim. fosfaatti on virtsassa käytännössä lähes kokonaan protolysoituneena monovetyfosfaatiksi ja divetyfosfaatiksi (monovetyfosfaatin happovakion pKa on 11.8 ja divetyfosftaatin 6.9). Struviitin saostumisriski on suurimmillaan, kun virtsa on tulehduksen seurauksena 2.0*10^-5 mol/l.
(i) Laske kuinka suuri pitoisuus ammoniumionia liuoksessa voi korkeintaan olla niin, että struvittia ei saostu, kun magnesiumpitoisuus on 0.12g/l
(ii) Laske kuinka suuri osuus (5) liuenneesta ammoniakista on näissä olosuhteissa ammoniumionina, kun ammoniumionin happovakion pKa=9.25

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , ,

Galenos haltuun 2010, epione, harjoitus tehtävä 8

Ambulanssi törmää seinään nopeudella 50 km/h. Törmäyksessä auton nokka painuu kasaan 45cm ja kuljettaja painuu samalla turvatyynyn sisälle 20cm. Kuinka suuren kiihtyvyyden alaiseksi kuljettaja joutuu?

Read the rest of this entry »

Tags: , , ,